aikuinen (tuskin) nainen ja yöllinen yllätys. adult? i don't think so!

pahoittelen tätä liiankin pitkää postaustaukoo.. koulu on painanu päälle ja kaikkee muutaki eikä vaan oo tainnu olla mitään kerrottavaa, mut nyt on! 

oon laskenu päiviä mun suureen syntymäpäivään jo syys-lokakuusta. autokoulun kirjalliset pääsin läpi ja enää odotellaan inssiä. kätösiä ristiin sitä odotellessa.

perjantai-iltana 29.3. istuskelin koneella ja katoin Doctor Who:ta. olin ollu kipeenä jo pari päivää ja toipuilin siitä. mulla oli countdown jo ilta 9 asti ja koko ajan oli vähemmän... 

0.00 --> "Paljon onnea vaan, Paljon onnea vaan! 

Paljon onnea Jenni!!! Paljon onnea vaan!" 

mun oikee syntymäaika on 00.41 ja näin täsmällisen ajan takia mä vihaan tasa-aikoja kellossa (eli siis 5, 10,15,20,25.. ihan vaan tällee btw) ku äiti alko laulaa tasan kaheltatoista, ni sanoin ettei se viä oo! :D äiti sano et nyt lauletaan.. en odottanu mitään lahjoja, koska äiti kuitenki maksaa osan mun ajokortista. no, silti sen ja markuksen piti yllättää!

O-M-G! allekirj. Mom & Mackan

olin puhunu äitille kellosta varmaan kokonaisen vuoden ja nyt sen sitte sain! en odottanu mitään tällasta. hetken ihailtuani äiti käski mun tulla seisomaan sen viereen. ja sit ku pääsin, se sito mun silmät huivilla!!! ahdistavaa... se talutti mut autoon ja jätti sinne hetkeks ja sano ettei mee kauaa. KAKKAT! silmät sidoksissa yksin pimeessä autossa minuuttiki on liian pitkä aika! no, just ku kerkesin kiroomaan sen, ni se tuli autoon ja sit mentiin. en saanu edes puhelinta ottaa mukaan, ni ne jotka soitti ja laitto sillon yöllä viestiä enkä vastannu, se johtu ihan tästä.. äiti ajo lähellä olevaan liikenneympyrään ja koska mul on loistava kuvamuisti, olin kartalla siihen saakka... kunnes äiti alotti toisen ja kolmannen kierroksen ympyrässä. siinä kohtaa ei ollu enää mitään hajua! en tienny tirin tareista mitään. pysähdyttiin, äiti talutti autosta ja sit me käveltiin hetki ja liukastelun jälkeen oltiin jonku ovella. päästiin sisälle, ni yhtäkkiä alko taas laulaminen! 
that watch is my bday gift from mom and my stepdad. after i had wondered that watch a while, mom told me to come and stand next to her. well, i did. suddenly she tied up my eyes and i couldn't see. she took me to the car and we drove pretty while. when we stopped, mom took me out of the car and lead me to a door. we went through and suddenly people start to sing happy birthday -song. 

"Paljon onnea vaan, Paljon onnea vaan! 
Paljon onnea Jenni!!! Paljon onnea vaan!" 

otin huivin pois silmiltä ja siinä seiso mummu, pappa, iskän sisko/kummitäti, kolme serkkua, iskän veli ja sen vaimo. olin shokissa ja aloin itkee :'3 kaikki tuli halaamaan ja olin tosi tosi tosi yllättyny. tuli tosi hyvä mieli. mummu oli tehny pashaa (uskokaa tai älkää, se on TAIVAALLISTA!) toki me juotiin kuohari maljat mulle ja kilisteltiin! ^^ no, jutusteltiin hetki ja sitte äiti sito mun silmät taas... mä luulin et se olis jo ohi. ajeltiin sitte seuraavaan paikkaan.

i took that scarf off of my eyes and i saw my grandma and grandpa, my dad's sister/goodmother, three of my cousins, dad's bro and his wife. they all came to hug my and i was so confused and i started crying. i was so happy! granny had made lovely pasha (if you know that?) and it was deeeeelecious. we'll, ofc we drank some sparkling but after little chatting, mom tied up my eyes again.. i thought that surprising was already over. then, to the next place.

olin siis kipeenä ollu jo pari päivää ja otin kotona vaan rennosti, ku lähettiin reissuun, syy verkkareihin.
i had been sick for a couple of days and i had been at home relaxing, that's why those trackpants.

ei mulla ollu enää mitään tietoo missä me oltiin, vaikka mummulan pihasta lähdettiin. ajattelin, et eipä sillä kai väliä ollu. taas ku päästiin seuraavaan paikkaan, tunnistin kodin rappuset ja ajattelin, et mitä tääl ny enää on. meni hetki ja taas alko laulu.

"Paljon onnea vaan, Paljon onnea vaan! 

Paljon onnea Jenni!!! Paljon onnea vaan!"

i didn't have a clue where we were even we left from granny's. i thought i doesn't matter. we stopped again and arrived to the next place. i recognized the home stairs and i was like what is here now. i came in and again people start to sing that birthday song.

äitin äiti, eno ja kaverit! ei mulla käyny edes mielessä et ne olis sinne voinu eksyä! :D ihan paras yllätys ikinä! mummu oli tehny kakkua, syötiin sitä ja sitte janika ehdotti Seurahuoneelle menemistä ja olin lievässä hämmennyksessä. vaihdoin vaatteet ja sinne me tytöt juostiin sitte. oli se hassu tunne päästä vihdoin sisälle rakennukseen, jonne halusin aina mennä vaan siks et nään miltä se näyttää. ilta päätty kolmelta ja hyvin onnellinen, "aikuinen", nukahti salamana sänkyyn päästyään. ja laitoin sitte yöhousut väärin päin...

there were mom's mom, uncle and my friends! i haven't even thought they could be there. the best bday surprise ever! grandma had made a cake. we ate some cake and then my friend suggested to go to the neares "club" (here you can't even say club 'cause this is toooooo smal place for the real clubs). well, i took that suggestion and we left. the night ended at 3am and this happy "grown-up" fell a sleep immediately. result from this: i put my sleeping pants inside out..

tässä tätä kakkua.
here some cake.

kortti kavereilta. card from my friends. <3

super iso kiitos äitille ja markukselle tästä "pienestä" yllätyksestä. synttäreiden suhteen äiti lopettaa huipulla. kiitos kaikille mukana olleille, tästä tuli paras synttäriyö. IKINÄ.

huge thank for mom and mackan for this "tiny" surprise. mom quits on the top. this was the best birthday night. EVER. 

aurinkoo ja laatuaikaa

tää postaus on melkosen kuva painotteinen. koska julppu oli kekseliäs ja pyysi mua kuvailemaan, niin sain tosi hauskoja kuvia meistä. 

mä en tiiä mitään parempaa, ku kevät aurinko. se on jotain niiiiin ihanaa ku näkee auringon sen pitkän pimeys jakson jälkeen. luonnonvalo vaan antaa jotain tosi ihanaa energiaa josta saa virtaa päivään. 

ja kuten ootte mun postauksista varmaan huomannukki, ni mun elämän sisältöön sattuu kuulumaan tosi vahvasti serkut. mulla kun sattuu niitä olemaan melko runsaasti. kaikkien kans ei ehdi näin paljoo laatuaikaa viettämäänkään, mutta kyllä ne kaikki yhtä rakkaita on. niitten kans tulee jostain syystä kuvailtua aika paljon. ei se mitään haittaa, on se hyvä et joku  saa mut ottamaan kameran mukaan. <3

you can't even imagine how pretty you are

kun on ystävä, pidä hänestä kiinni ja ota aina kamera mukaan. koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan ja kun tämä ystävä on poissa, voit katsella hänen kanssaan räpsittyjä kuvia. niiden arvo nousee kummasti kun toinen on poissa. 

jensku ja julppu kiittää! 

aurinkoista kevättä ja muistakaa

ottaa kamera mukaan. 

koskaan ei tiedä mitä kuvattavaa voikaan

löytää.

lomailua ja odotusta..

viime viikko oli lomaa ja se tuli perinteisesti vietettyä poikaystävän luona.. liian kaukana! kun sitä välimatkaa on ilmaantunu sellaset 170 km, ni siinä on matkaa minkä edestä reissata.

kaikkien vastoinkäymisten jälkeen päästiin Himokselle vuokrattuun mökkiin, kiitos minun!! (tässä kohtaa saa kiittää suhteista) no, kaikki meni hyvin ja huolimatta kireestä pakkasesta oli ihanaa lautailla pitkästä aikaa.

tunnelmia mökistä

mikään ei oo niin hienoo, ku kevätaurinko rinteissä! rakastan ku on pakkasta ja sit aurinko piristää ja lämmittää hiukan pientä laskettelijaa.

oon lasketellu laudalla jo pitkän aikaa, olisko jonkun 5 vuotta. alotin suksilla, mutta sitten siinä 12-vuotiaana tuli se kipinä lautailuun. ja oon ihan tyytyväinen.

lauta on vuokralauta, koska oma oli huollossa..
mut hieno se on silti

ja nyt kun sain kunnon lautailupuvun... AH! on ollu käytössä! kiitokset kuuluu joulupukille ;)

this awesome ski suit is just lovely! all my thanks to santa from sweden! ;)

nyt on lomat lomailtu ja koulu iski päälle. samoin kuntoiluinto! kiitos rakkaan ystäväni sain vihdosta viimein alotettua sen kauan odotetun "bodaamisen". en oo mikään salihirmu ja mua ahdistaa se paikka muutenki erinäisten syitten takia. mutta koska iPhone, saan kuntoiltua ohjatusti kotona maksamatta MITÄÄN. kätevää, sanoisin. ja kun saa ittensä vaan sille ajatukselle, että kyllä tää tästä ja muistaa sananlaskun; "alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo." syytä olisi seistä! 

mutta tänä aamuna, kun heräsin VAPAAPÄIVÄNÄ klo 9 ja tajusin, että hitto! siellä paistaa aurinko ihan oikein kunnolla. aamu on paras ajankohta treenille koska sitten illalla ei enää tee mieli tehdä yhtikäs mitään.. 

tässä kaksi kuvaa, joita keväässä rakastan! <3

kaikille kevään rakastajille ihanaa kevään odotusta! :)

p.s. pääsin iltalehden tv-lehteen työssäoppimiseni takia :D 

p.p.s. enää 23 päivää ja oon 18!!