sieluni täydeltä onnea

hei vaan kaikille!! :) en suinkaan oo teitä unhoittanut, vaan kuten sanottu: lukio tappaa viimeisimmätkin sosiaalisuuden rippeet! tosiaan siis... lukiojaksoa tässä vietellään ja odotellaan että se loma sieltä hyppisi tähänkin suuntaan - tarvetta näet olis.

huilun D-tutkintoon on enää viikko ja pakko myöntää että melko hyvässä mallissa mennään. huolimatta työssäoppimisesta johtuneesta 3kk:n tauosta, oon saanu kirittyä HUIMASTI kiinni. 

meillä on aina ollu tapana lisäillä vähän näitä merkintöjä..
voin luvata, että melkein jokaisella saman opettajan oppilaalla
on tän näkösiä nuotteja

mulla on maailman paras soitonopettaja. ei voi muuta sanoo. se vaan on loistava!

tässä toinen tutkintoon tuleva etydi. värit vaihtu
ku ei löydetty enää punasta... se oli kadonnu mystisesti.
mut nuotteja on kiva väritellä tällee :D

henkilökohtasesti tykkään tosta fff jutusta.
liiottelu on kivaa...

kuten tässä todetaan, YLITULKINTA on ERITTÄIN ok!
muistakaa se...

mun yhdeksän vuoden huilu-ura musiikkiopistossa päättyy tänä keväänä mutta se loppuu huikealla menestyksellä. en mä huilun soittamista silti lopeta, vaik se musiikkiopistossa loppuiski. se on rakas harrastus ja nicholas tulee aina oleen mun loisto huilu!

kiirehdi kesä kiltti.. en jaksa enää odottaa!

ja tällanen pieni puolueellinen ilmoitus kaikille;

 PATA SYDÄN SYKKII! ♠

hiljaa hyvä tulee

ja jälleen kerran tämä tyttö on onnistunu unohtamaan blogin lähes kokonaan, en täysin mutta kuitenkin. kaikkee normaalia ja epänormaalia tapahtunu tässä mutta ei voi muistaa että mitä kaikkee. ja sitten ku tulee mieleen et voisinpa tästä kirjottaa, niin en muista koska aina tapahtuu jotain sillä hetkellä jännää ja sitten se edellinen jännä unohtuu...

meillä on äidin kans sellanen leikkimielinen kilpailu, että kumpi löytää ensimmäisenä kevään ekat leskenlehdet. äiti on aina aamulenkeillä bongannu ne, mut tää vuosi on MUN! ajelin pyörällä ja näin pienet keltaset kukkaset jotka kummasti erottuu tosta ruskeesta savesta. hauska näky kyllä. tästä kuvasta tulee heti ajatus, että kyllä se kevät ja kesä sieltä tulee. hitaasti, mutta tulee kuitenkin.

"ihan ku tulis kotiinsa", sano pauliina ku tultiin pihlavaan orkesterileiriä varten. se on sinänsä hassu paikka, koska suurin osa TP:n leireistä järjestetään siellä ja siitä paikasta nyt vaan on sattunu tuleen jotenki kodinomainen. siellä viihtyy. suosittelen.

toinen hassu juttu pihlavassa on se, että kun sinne saareen tullaan kapeahkon sillan yli, niin siellä, keskellä järvee, seisoo yksinäinen puu. mietittiin, että tuleeko siihen edes ikinä lehtiä, kun joka kerta ku me ollaan pihlavaan tultu niin se on ollu lehdetön. 

teki mieli kuvata sitä pientä puuta. raukka ku joutuu oleen ihan yksin. mutta siitä sai hyviä kuvia. kuvauksellinen mut yksin. ja ihan näin rehellisesti voin todeta, etten oo käyttäny minkään sortin viilunkia näissä. kuvat on aitoja ja muokkaamattomia. only by me!

muistakaa, että kyl se kevät sieltä vielä tulee! hitaasti, mutta varmasti.

liukasta kevättä

voihan pyörä.. koko pienen ikäni oon kulkenu pyörällä paikasta toiseen ja mun tasapaino onki kehittyny pitkin talvia ja liukkaita kelejä. no, tänään matkalla soittotunnille luistinrata yllätti keskellä mettätietä. menin sitä samaa tietä jo eilen ja selvisin oikein loistavasti. tänään sitte pyörän takarengas alko vetään sooloo ja meikä kaatu ihan mukavasti. onneks kukaan ei nähny! vahingotki on ihan kiitettävät; pyörän sarvi suoraan reiteen ja poljin saman jalan pohkeeseen... toki ohjaustanko meni vähän vinkkeliin, mut sen nyt korjaa helposti. osaa se liukas aina yllättää näin keväällä. 

nyt mä kirjotan tätä kauhee patti reidessä ja kylmäpussi siinä päällä. ei ole kivaa tällanen.

kuva otettu omasta pihasta, mutta yhtäläistä peiliä oli
se mettätieki. ei kiva.

 tähän aikaan vuodesta saa tosi kivoja kuvia jos jaksaa raahautua ulos. opin kaverin äidiltä, et pitää vaan nähdä vaivaa et saa hyviä kuvia :) 


sitä oppii omasta kamerastaki kaikkee uutta. osasin jopa käyttää vähän säätöjä. proud of myself!

moniko yleensä ottaa kuvan harjasta?

nyt tämä tyttö toivottaa aurinkoista kevättä ja olkaa varovaisia ku liikutte tuol. ei oo kovin vaikeeta loukata itteensä tuol. pärjäilkää. 

huomenna viiminen päivä ammattikoulua, vapaata ja sit kutsuu lukio. saa nähä miten käy meikäläisen! :D