uusi ilme, uudet kujeet

SUPER PALJON ANTEEKS!! uskokaa tai älkää, ni oon ollu ihan liian kiireinen... tässä on ollu kaikkee epämäärästä, ettei sitä aina muista purkaa ajatuksiaan ku ei edes tiedosta niitä kunnolla.

suurin hösääminen johtu wanhoista. heti kun kotiuduin helsingistä, pääsin kaikkiin harjoituksiin ja aloin oppia viimeisetkin tanssiliikkeet. olin tosi onnekas, koska parini kävi helsinkisäädöistäni huolimatta kaikissa harjotuksissa. kun pari osaa viedä, on tytön helpompi säätää omiaan sinne väliin ;) 

wanhat ohi, jatkot myös. seuraavana päivänä, 16.2., luokkakaverin hautajaiset. Laura lähti enkelinä joukostamme 1½ viikkoa ennen kun työssäoppiminen loppu. ikävä on. mutta onneks mulla on jotain suurempaa, johon turvautua ja joka pitää mut kasassa. Lauran muiston vuoksi sanoitin oman biisin, johon kaverini tekee soinnutuksen ja toivottavasti hamaassa tulevaisuudessa saatais se valmiiks.

siellä se enkeli menee <3

vietiin ystävänpäiväkukkia

"mistä löytäisin mä ystävän/samanlaisen tai vielä enemmän/ kaikki kaunis täältä katoaa/sinä lähdit enkeleiden matkaan/"






















taisin joskus aikaisemmin postata tästä hiussuunnitelmastani wanhojen jälkeen. alkuperäinen ideahan oli rastat, mutta helsingissä "valaistuin" ja muutin suunnitelmaa. ja jos nyt ihan rehellisiks ryhdytään, ni mulla ei oo edes niin paljoa hiusta, että siitä sais montaa rastaa päähän. korkeintaan kolme! siispä päädyin polkkatukkaan ja olen siitä hirmu ilonen! elämä helpottuu (osittain) kun ei tarvi miettiä miten hiukset laittaa aamulla, ku niitä ei saa mitenkään erikoisesti, jne..

LÄHTÖTILANNE                                                   LOPPUTULOS

tätä vois vaikka luonnehtia sanoen; rakastuin uudelleen mun hiuksiin!

hyvästi nuttura, tervetuloa polkkatukka!

ja tästä eteenpäin yritän laittaa jonkin näköistä mielenkiintoista sepustusta useammin ja nyt se saattaa vielä olla mahdollista, kun ei ole enää mitään erikoisia sekoilu tarpeita :D

p.s. muistakaa kattoo liviltä 7.3. klo 21 alkaen Sisustusarkkitehti Marko Paananen!!!

loppu hyvin, kaikki hyvin

kolme kuukautta sitten alkoi työssäoppiminen suuren suuressa helsingissä.. no, nyt se on loppu. ja tässä lopputulos;

ai ai ai... varmasti yli 35 kg tavaraa!!

noita ei ollutkaan niin kovin hulvatonta raahata... 300 metriä bussipysäkille! toi "kasarilaukku" paino kaikista eniten! ja kiitos sille, joka keksi rautatieasemalle ne lokerikot, koska muuten meikäläisestä olis ollu jäljellä vaan kasa tavaraa. 

mulla oli tapaaminen työnantajan kanssa ja jännitti ihan SAIRAASTI! koska mulle kieltämättä oli sattunu muutama moka, joista olin aiheellisesti saanu mukavat saarnaukset, ja niitten kuuleminen jännitti. ja se, että olin yhdessä vaiheessa kiinni 15 000 eurossa, oli yhtäkkiä vaan sattuma muiden joukossa ja siihen ei edes palattu. sen sijaan mä sain kortin, jossa luki;

"Hei Jenni, kiitos ajasta, jonka mun kanssa

harjotteluun uhrasit! Pahoittelen,

etten kyennyt sua ajallisesti enemmän

opastamaan. 

Lyhyemmässäkin ajassa kanssasi kyllä huomaa,

että kunhan kunnioitat omaa itseäsi

ja työtapojasi, niin 

pystyt luomaan itsellesi menestyksekkään

tulevaisuuden alalla. :) "

ja kun tultiin ravintolasta ulos, sain halin. sen jälkeen maapallon kokonen kivi vyöry pois mun sydämeltä. SE ON OHI NY! enää ei tarvi stressata mistään. koulu ja kela on mun seuraavat ongelmat, mut ne etenee omalla painolla. 

nyt on hyvä olla!

tästä jensku jatkaa kohti uusia seikkailuja!